Vaan kerrataanpa viime viikkojen tapahtumia. Hauskaa on ollut seurata, että tietyt asiat alkavat upota Kaikkosen päähän. Seuraamista, luoksetuloa, irtipäästämistä ja kiinnostuksen kohteesta pois lähtemistä on harjoiteltu joka ikisellä ulkoilukerralla, ja tietty sisällä aina kun se agendaa sopii. Alkuun kehuttiin oikeista suorituksista kun ne spontaanisti tapahtuivat, sitten lisättiin käskysana, ja nyt aletaan olla siinä pisteessä että käskysana aikaansaa toivottua käyttäytymistä. Lisäksi Kaikkonen on alkanut tarjota varsinkin seuraamista (suupieliään lipoen, mikä kertonee sekä tarjoillun palkkion laadusta että Kaikkosen motiiveista... ;-). Tilanteissa joissa kontakti olisi toivottavaa on myös ollut havaittavissa oma-aloitteisuutta. Ehkä se siitä... vaikka toisessa vaakakupissa alkaa koko ajan enemmän painaa riiviöyden kehittyminen, eli tästä eteenpäin paikoilleen jäämällä mennään takapakkia.
Viime päivinä on ollut myös viitettä siitä, että ulkopissat ovat lyhentymässä ja tihentymässä, olisiko merkkailun esiastetta vaiko luonnollista pissausrohkeuden kehitystä (tähän astihan vähänkin vieraammissa paikoissa on ollut hieman vaikea pissata, ja lenkillä on tyypillisesti tullut yksi kappale pisuja). Jalkakin nousee silloin tällöin!
Konkreettisia tapahtumia on viime viikkoihin mahtunut melko niukasti - arki on ollut lenkkeilyä, lenkkeilyä, lenkkeilyä... Toissa viikonloppuna Kaikkonen oli sentään opaskoirana pikku kaverilleen Vinhalle, joka tuli keskustaan pikku kävelylle. Noh, itse asiassa käytiin Katajanokalla, jossa oli varmaankin yhtä rauhallista kuin V:n kotikonnuillakin... mutta sentään matkustettiin raitiovaunulla ja ihmeteltiin Senaatintorin maisemia. Alla pari tunnelmaotosta koitoksesta.
spåra
poro
Tällä välin bongattu: Kauppatori, isännän ensi vuoden kalenteri (kalenterille tuhoisin seurauksin)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti