Kolme kuningasta

Kaikkonen on muuten pannut pakettiin kaksi tämän kulmakunnan kunkkua. Nyt kun rokotukset ovat kunnossa niin on alettu tutustua näihin Säätytaloa kiertäviin karvakuonoihin, luvan kanssa ja hihna löysällä - kun tässä nähdään miltei päivittäin niin kaimiolaista hihnassatapaamattomuuspolitiikkaa on käytännössä mahdotonta toteuttaa, joten parempi sitten tutustua niihin joita ei välttääkään voi.

Tästä isosta porukasta on aiemmin erottunut kaksi arvokasta ja arvonsa tuntevaa vanhempaa herraa, Roope ja Pena. Roope on puolipartis, 13 vee, Pena taas labu, kohta 14. Kavereita ovat keskenään, ja Roope huolehtii siitä, että kaikki saavat asianmukaiset haukut osakseen.

Viime perjantaina osuimme Kaikkosen kanssa samaan aikaan Penan kanssa kierrokselle. Pienen haukun kera Kaide hipsi Penan luo, nokat vastakkain ja hännät pystyyn. Yksi kimakka komennus, ja Pena peruutti muihin touhuihin: "hullu pentu, ei mitään kunnioitusta!"

Eilen nähtiin Roope. Tämä olikin vaikeampi tapaus - lähestyä täytyi suorastaan VesaK:n jalkojen välistä. Lähemmäs käytiin silti sentti sentiltä. Roope käytti tilaisuutta hyväkseen, päästi parhaan komennushaukkunsa. Vaan Kaikkonenpa vain marssi eteenpäin, "kuono vasten kuonoa pum pum, siinä sitä jotakin on..." Siinä haisteltiin ja häntiä heiluteltiin taas hetken verran. Sitten meni Roopelta hermo, karkuun kalppi fleksinsä mitan verran, ettei Kaikale päässyt perään. Sieltä haukkui tympiintyneen näköisenä. Kaikkonen olisi halunnut kovasti leikkiä, nyt kun jää oli murrettu...

Saapas nähdä millainen kunkku tästä pikkuisesta oikein kehittyykään - terve epäilys, terve pelko, terve kylmäpäisyys ja terve ystävällisyys muita koiria kohtaan, ainekset ovat kasassa...

Ettei tule sellaista kuvaa, että kyse on vain pörhentelystä, mainittakoon että esim. 12-vuotiaan seropi Suvi-tytön kanssa leikki alkoi ensimmäisestä ärähdyksestä, ja reilun vuoden ikäisen x-rotuisen Pikku-Roopen kanssa oltaisiin painittu varmaan maailman tappiin jos olisi sattunut koirapuisto kohdalle. Näitä tulevia kavereita on muuten vielä aikamoinen liuta jonossa, täällä kun lähipuistoa todellakin kiertää pari-kolmekymmentä tuttua koirakkoa päivittäin. Osaan pidetään kylmänviileät välit, joitakin väistetään, ja joistain tulee kavereita.

Tällä välin bongattu: korkkiruuvin ääni