Perjantai 19.10.2007
Tänä kauan odotettuna päivänä lähdimme hakemaan uutta perheenjäsentämme, Pihlajamäen Fantomia eli "Kaikua". Lastasimme Hempan ja Arwon jo aamusella perhefarkkuumme ja säntäilimme täpinöissämme ympäri Uuttamaata... no ei sentään, vietimme päivän Porvoon torpallamme ja laitoimme paikkoja kuntoon pentukoiraa silmällä pitäen. Ja paistettiinpa pari makkaratkin h-hetkeä odotellessa!
Illansuussa päädyimme sitten Mäntsälään Kaikun synnyinsijoille. Kahvikupposen ääressä juteltiin ruokinnat, käytiin läpi sukupuut, mietittiin pennun ominaisuuksia, ja turistiin muuten vain mukavia. Pienellä lenkilläkin käytiin. Illan hämärtyessä suuntasimme Subarun keulan kohti pääkaupunkia, nyt lastina myös pikku penneli. Kaiku matkusti etupenkillä Pian sylissä. Tunnin mittainen matka alkoi lievän jännityksen merkeissä - en tiedä kuka eniten jännitti ja mitä: Kaiku uutta ympäristöään ja takapaksissa nuuskivia koiraveljeksiä, nämä uutta pikkueläintä, vaiko me ihmiset sitä miten kaikki oikein alkaisikaan sujua. Uni vei kuitenkin voiton koko koiraporukasta ennen pitkää.
Ennen varsinaista ”laskeutumista” päätimme poiketa pikku ulkoilulla Mustikkamaalla, jossa on rauhallista metsämaastoa, tilaa uusien kompisten tutustua kaupungin hälyn ja vilskeen vaivaamatta. Pyörähdys sujuikin oikein mallikkaasti. Isojen koirien haukku ei suinkaan pelottanut, innosti vain isompaan laukkaan! Pian pyörittiin jo samojen hajujen ympärillä aivan muina koirina. Kruununhakaan sitten saavuimme pimeän jo langettua, ja Kaiku sai ensimmäisen kosketuksensa umpikorttelien maailmaan. Lievän ihmettelyn säestyksellä kiersimme aluksi Säätytalon puistoa.
Kaikulla on erinomainen taipumus istua hetkeksi tarkkailemaan outoja asioita – ja hetken päästä ne onkin todettu harmittomiksi, siispä matka voi jatkua. Kadulla kävelevät ihmiset, ohi ajavat autot, raiteillaan kolisevat raitiovaunut, puistoa kiertävät koirat ja mukulakivillä kilisevät polkupyörät saivat kukin ansaitsemansa huomion. Mikään niistä ei kuitenkaan pelottanut tippaakaan!
Kotona Kaikua odotti vielä yksi yllätys: kissa! Järkytys tällaisesta oudosta oliosta näytti molemminpuoliselta, mutta rauhallisena miehenä Kaiku tietenkin istahti fundeeraamaan asiaa, mikä piti kissankin kuosissaan. Hyvä ja hyväntuulinen ensikohtaaminen! Pian väsymys valtasi paimenkoiranalun pääkopan, ja pientä riekkuhetkeä seurasikin simahdus.
Tänään bongattu: spåra ja dösä
Päivän P&K-saldo: pissa, ulos 0, sisään 2; kakka, ulos 1 - sisään 0
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti