keskiviikko 24. lokakuuta 2007

Valloituksia

Keskiviikkoaamu. Isäntäväki on jättänyt herätyskellon pois päältä, sillä onhan perheessä elävä vekkari. Aamukahdeksalta on talossa kuitenkin hiirenhiljaista. Ujosti Kaiku kömpii yösijoiltaan tervehtimään, haukotellen ja venytellen antaumuksella. Missäköhän ne yöpissat mahtavat olla, ajattelee tässä vaiheessa pennunomistaja. Kun niitä ei löydy, lähdetään pikkuisen kanssa ulos jo tutuksi käyneeseen puistoon aamupissalle - hädänhän täytyy olla hirmuinen. Parinkymmenen minuutin kävely ympäriinsä ei kuitenkaan tuota tulosta, hmm. Sisään tuloa seuraa tietty sitten iiisoo pissa eteiseen asetetuille papereille. Ehkä idea ei olekaan vielä porosen päässä aivan kirkas...

Tänään on valloitettu uusi kaupungin osa, Kivinokka. Kaiku pääsi tepsuttelemaan vapaana pitkin pikku kävelyteitä ja mökkeröisten pihojakin - näin loppusyksystä tuo siirtolaparatiisi on todella hiljainen. Lopuksi pistäydyttiin Vanhankaupunginlahden luontopolulla, ja tutkailtiin hetken verran siivekkäiden muuttopuuhia näköalatasanteelta.

Tämä matkanpoikanen jatkui eläinlääkärin hellään huomaan, ensimmäiset rokotukset olivat ohjelmassa. Hieman jännitti mutta helppo hommahan tuo oli. Arwo ja Hemppakin pääsivät lääkäriin, edellinen silmätarkkiin ja jälkimmäinen rokotukseen. Arskan silmät todettiin terveiksi, hienoa velipoika! Arskalle laitettiin myös uusi siru toimintansa lopettaneen tilalle, jotta tarkista tuli virallinen. Kaikulla oli tilaisuus ottaa muutamat tirsat isompiaan odotellessaan. Valloitettu tämäkin!

Iltapuhde on sekin ollut "valloittava." Tällä hetkellä Kaiku on Pian sylissä rauhoittumassa, illanvietto meni aavistyksen OD:n/ADHD:n puolelle. Eläinlääkärin jälkeen Kaiku nukkui taas "pitkän" matkan Pakilasta keskustaan, ja kotona se sitten puuhasteli kaikessa rauhassa puruluun ynnä pehmolelujen kera, kunnes oli aika lähteä Tervasaareen iltaulkoilulle. Iso koiratarha olikin tyhjänä, joten juoksentelimme ympäriinsä hetken, ja Arwo ja Kaiku lopettivat retken pieneen painiskeluun nurmikolla. Kotiin paluuta ei kuitenkaan seurannut odotettu simahdus vaan "hirviä härdelöinti". Arskakin liittyi riekkuporukkaan ja hetkessä oli meno sellaista, että... no sanotaan vaikka että pienemmästäkin on jengiä häädetty.

Uskomattomalla tavalla Kaiku onnistui kyllä nukkumaan jopa kolmeminuuttisen automatkan Terviksestä kotiin - näyttää siltä, että se nukahtaa joka kerta kun auto lähtee liikkeelle, retkottaa sylissä ja oikoo koipiaan nautinnollisesti. Retkieläin!

Tänään bongattu: pikeä levittävä setä

P 5 ulos, 2 sisään

K 5 ulos, 0 sisään

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Kaiku! Sä oot selvästi päästänyt valloilleen pienen porokoran syvimmän olemuksen! t. Katla-sisko, jota myös tasmanianpussipiruksi kutsutaan

Pihlajamäen Fantom kirjoitti...

WAU! Siskolikka on malttanut pysähtyä hetkeksi... tai ainakin sen verran että on puraissut näppistä!